lauantai 27. helmikuuta 2016

Hyvää fantasiakirjallisuutta 3

Viihteen kirjoittajalla on paljon suurempi vastuu kuin yleensä ymmärretään, sillä nauttiessaan viihteestä lukija usein luopuu älyllisestä kritiikistä ja ottaa vastaan viihteen tarjoamia arvoja ja asenteita. Siksi on ilahduttavaa tavata viihdekirja, joka vauhdikkaiden tapahtumien ohella johdattelee lukijaa pohtimaan monia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ongelmia, ja tekee sen eettisesti kestävällä tavalla.

Kirotun maan ritari, jonka on kirjoittanut Erkka Leppänen ja kuvittanut Petri Hiltunen, on laadukasta viihdettä. Vaikka se koostuu kolmestatoista novellista, sen läpi kulkee yhtenäinen juonikuvio. Kukin novelli on luonnollisesti samalla oma kokonaisuutensa. Osa niistä on tarinoita, joissa perinteinen taistelijasankari joutuu ratkaisemaan Sherlock Holmes -tyyppisen arvoituksen. Vauhtia ja yllätyksellisyyttä riittää muissakin novelleissa, eikä romantiikkakaan jää puuttumaan.

Mielenkiintoista on Falacin pohdinta siitä, että sankaritekoina pidetyt voitot eivät välttämättä ole eettisesti oikeutettuja. Erityisen oivaltavalla tavalla käsitellään uskontoa sen monissa muodoissa, sekä vilpittömänä luottamuksena että tarkoitushakuisena vallankäyttönä. Jossain vaiheessa Falac yrittää hyvittää tekemäänsä pahaa hyvillä teoilla. Myöhemmin hän ilmeisesti on oivaltamaisillaan jotain armollisesta jumalasta ja siitä, että ihminen löytää tiedon oikeasta ja väärästä omasta sydämestään.

Ilahduttavaa on myös, että kirjan naishahmot ovat itsenäisiä toimijoita, yhtä elävästi ja persoonallisesti hahmoteltuja kuin miehetkin. Sehän ei (valitettavasti) ole aivan tavallista miehen kirjoittamassa kirjassa.

Lisätietoa: http://vaskikirjat.fi/ritari.html 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti